Mummonkammarilaisia jälleen hyvänteossa

Torstai 18.9.2014 klo 9:01

Lyöttäydyin mukaan matkaan, kun liuta mummonkammarilaisia matkusti linja-autolla kohti Teivon ABC:tä hyvät mielessä. Puheensorina linja-autossa kävi vilkkaana, ja perille päästyämme neulegraffitein koristeltu ABC sai hyväksyviä nyökkäyksiä osakseen. Olin itse ollut edellisenä iltana mukana koristelutalkoissa, niin tiesin kertoa, että palasia oli kerätty koko kesä ja tekijöitä oli ympäri Pirkanmaata.
 
abc_kampanja.jpg
 
 
Pääsimme ABC:llä istumaan meille varatuille paikoille ja meidät toivotettiin Pirkanmaan Osuuskaupan puolesta lämpimästi tervetulleiksi. Siinä yhden jos toisenkin sormet syyhysivät malttamattomina aloittamaan sen tärkeän työn, jonka vuoksi olimme ABC:lle tulleet. Muutamilla tulijoilla oli myssyjä jo valmiinakin! Ihania pieniä myssyjä keskosvauvoille ihasteltiinkin sitten puolin ja toisin ja mietittiin, kuinka mahdottoman pieniä ne keskoset voivatkaan olla.
 
Siinä hörpättiin sitten vielä kupponen kuumaa viinerin kera, ja sitten polkaistiin - tai tarkemmin kiteytettynä – neulottiin tärkeä kampanja käyntiin. Puikot kulki vinhaa vauhtia, kun Mummon Kammarin ammattilaiset rupesivat kilkuttelemaan pikkiriikkisiä myssyjä TAYS:n keskosvauvoille. Kiersin pöydästä toiseen ihailemassa kammarilaisten ammattitaitoa. Osa teki myssyjä pyöröpuikoille, kun taas toisille tavalliset puikot olivat mieluisammat.
 
Hyvällä mielellä olivat kaikki, niin mummonkammarilaiset kuin osuuskaupan väki. Valmiita myssyjä voikin nyt lokakuun loppuun asti toimitella Pirkanmaan ABC:n liikennemyymälöihin sekä Mummon Kammarin toimitiloihin. Vastineeksi valmiista pipasta saa ABC:ltä sitten kerällisen Novitan lankaa uutta myssyä varten.
 
Ei kun neulomaan!!!
 
Lisää tietoa ihanasta hyvän mielen kampanjasta löydät täältä:
https://www.s-kanava.fi/uutinen/tee-hyvaa-neulo-pipa-keskoselle/1344413_10870
 
 
Terveisin, Meiju

Syystuoksuja

Keskiviikko 3.9.2014 klo 12:45

Sieni- ja puolukkametsät heräilevät henkiin ja jäkälätyynyt odottavat poimijaa istahtamaan hetkeksi nojatuoleista parhaalle. Ilma on raikasta ja täynnä metsän tuoksuja: auringonpaisteista kaarnaa, kosteaa karhunsammalta, ensimmäisiä keltaisia haavanlehtiä. Variksenmarjoja. Nuotiotuli loimuaa ja levittää lämpöistä tuoksuaan. Kohta porisee nokipannukahvi.


Kuinka kuljettaa nämä värit ja tuoksut mummoille ja vaareille? Olisipa jo tietokoneet tuoksutulostimilla, jotka tulostaisi vaikka sähköpostissa lähetettyjä terveisiä niille, jotka eivät enää metsän kätköön pääse omin voimin luonnonihmeitä kokemaan.

030914_mummonkammari_annaemilia2.jpg



Onneksi on edes valokuvat. Niitä näytän omille mummoilleni aina reissuistani. He saavat pienen käsityksen elämästäni ja muitakin kuin surullisia uutiskuvia nähtäväksi. Usein löydetään yhteisiä juttuja samoissa paikoissa käyneinä ja suvun historia sekä entisajan elo selkenevät. Näen kaiken mummojen historiasta mielessäni mustavalkoisena. Ehkä juuri siksi, että silloin kaikki kuvat olivat värittömiä.

Mummojen valokuva-albumien kautta löytyy paljon tarinoita. Sukulaisia, joita ei koskaan tavannut. Osasta ei edes ole kuvia. Mutta jälkiä heistä on silti. Viime viikonloppuna Hailuodossa ystävieni häitä tanssiessani löysin oman pappani äidin isän haudan. Hän toimi luotsina tuolla kauniilla saarella. Eräässä myrskyssä hän joutui Poriin asti luotsattavan laivan kyydissä, kun ei myrskyssä päässyt pois. Sinne asti mannerta päästyään hän päätti käväistä aina Jyväskylässä asti tyttärensä perhettä tapaamassa. Yksi hänen tyttäristään oli kaimani.

030914_mummonkammari_annaemilia1.jpg



Ehkä mummolle voi taittaa metsästä muutaman puolukkavarvun marjoineen tai kerätä kimpun tänä vuonna niin täyteläisiä pihlajanmarjoja. Puutarhassakin on vielä viinimarjan oksia maisteltaviksi ja katsottaviksi, nekin kelpaavat kimpuksi.

Toivon, että he, joilla ei ole sukua lähettyvillä, saavat tänä syksynä ulkoiluttajan tai valokuvienkatseluseuraa uusista vapaaehtoisista.

Värikästä syksyä!

Anna Emilia